Yömietteitä #1 - Jouluperinteet, läheisen arvostaminen.

Tiedän että nyt ei ole oikea aika kirjoittaa joulusta, kun on tän vuoden keskikesä käsillä. Mut anyway, kaikki ovat varmasti törmänneet otukseen nimeltä joulupukki? Itsekkin olen tavannut joulupukin, jepjep. Suoraan sohvaltani katsellut kun se vuohinaama siellä "paketoi joulupaketteja" ja mukamas lentää porojensa kanssa sitten jouluaattona kaikkien meidän ovillemme, kolkuttelemaan ja kyselemään "Onkos täällä kilttiä lapsia?" ihan niinkuin se jotakin ulkopuolista liikuttaisi vittuakaan et onko meidän Petri ollut kiltisti, vai onko hän ollut tuhma? Mun mielestä tämä traditio on hieman tylsästi toteutettu, koska ennenpitkään kuitenkin se selviää lapsille et heitä on huijattu, ja mitäs sitten tehään? Hemmotellaanko niitä pitämään turpa tukossa jollakin uudella titinalle-pehmolelulla vai ollaanko me vaan tylysti "Noh se on elämää vaan.." asenteella? Niin, sitä sopii miettiä kun vuodet vierii.. Lapset saa ihan väärän ajatuksen joulusta, ei me joulua juhlita sen takia et joku naapurin Pena on pukeutunu muovimaskiin ja rumaan valkoseen partaansa. Vaan me juhlitaan joulua sen takia, että voidaan olla kaikki koolla. Joulu on sitävarten että kaikki me kokoonnutaan, ja tavataan jälleen!

Minunmielestäni se olisi paljon tärkeämpää opettaa lapsia arvostamaan sitä hetkeä kun kaikki voi olla vielä koolla, sen sijaan että kiristetään olemaan kiltisti. Kyllä lapset oppii ajan kanssa sen että mitä on hyvä käytös, ja oppii toimimaan sen mukaisesti! Kun lähetään miettii tätä, vuodet kuluu ja jossainvaiheessa joku läheisistä on poissa. Joka saattoi vielä viimevuonna olla mukana teidän kanssa joulua viettämässä. Joo lahjat voidaan jakaa, mut tämä joulupukkiperinne on vaan antanut lapsille ihan väärän käsityksen joulusta! Se on surullista.